Esteettömyysdirektiivi: Täydellinen opas tekstityksiin ja litterointeihin (2026)

Esteettömyysdirektiivi ei ole enää tulossa. Se on täällä.

Tämä opas vastaa kysymykseen alusta loppuun: mikä direktiivi on, keitä se koskee, mitä se konkreettisesti vaatii video- ja äänisisällöltäsi, mitä poikkeukset todella sanovat, miten valvonta toimii ja miten pääset vaatimusten tasolle rakentamatta koko sisältötuotantoasi uusiksi.

Mikä direktiivi on – ja miksi se on olemassa

Esteettömyysdirektiivi – virallisesti direktiivi (EU) 2019/882, usein nimellä European Accessibility Act eli EAA – on EU:n ensimmäinen kattava esteettömyyslaki yksityiselle sektorille. Julkisen sektorin vastine, saavutettavuusdirektiivi (2016/2102), on vaatinut saavutettavia viranomaisverkkosivustoja vuodesta 2016. Esteettömyysdirektiivi laajentaa saman logiikan yrityksiin.

Direktiivillä on kaksi tarkoitusta. Ensimmäinen on ilmeinen: EU:ssa asuu arviolta 87 miljoonaa vammaista ihmistä, ja direktiivi on väline, jolla EU täyttää sitoumuksensa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen nojalla. Toinen on kauppapoliittinen peruste, joka selittää lain muodon: ennen direktiiviä esteettömyyssäännöt olivat 27 kansallisen järjestelmän tilkkutäkki. Direktiivi korvaa tilkkutäkin yhdellä yhdenmukaistetulla vaatimuskokonaisuudella ja tekee esteettömien tuotteiden rakentamisesta koko sisämarkkinoille halvempaa – ei pelkästään pakollista.

Koska kyseessä on direktiivi eikä asetus, kukin jäsenvaltio on saattanut sen osaksi omaa kansallista lainsäädäntöään, omalla valvontaviranomaisellaan ja omilla seuraamuksillaan. Tällä rakenteella on valvonnan kannalta valtava merkitys, kuten kohta nähdään.

Keitä direktiivi koskee

Direktiiviä sovelletaan talouden toimijoihin – valmistajiin, maahantuojiin, jakelijoihin ja palveluntarjoajiin – jotka saattavat direktiivin soveltamisalaan kuuluvia tuotteita tai palveluja EU:n markkinoille. Kolme seikkaa määrittää soveltamisalan:

  1. Kyse on markkinastasi, ei osoitteestasi. Direktiiviä sovelletaan riippumatta siitä, missä yrityksen pääkonttori sijaitsee. Yhdysvaltalainen tai brittiläinen yritys, joka myy soveltamisalaan kuuluvia palveluja EU:n kuluttajille, kuuluu täysimääräisesti soveltamisalaan – olemme kirjoittaneet oman oppaan siitä, miten direktiivi ulottuu yhdysvaltalaisiin ja brittiläisiin yrityksiin.
  2. Soveltamisalan luettelo painottuu palveluihin ja digitaalisuuteen. Tämän artikkelin lukijoita todennäköisimmin koskettavat palvelut:
  • Verkkokauppapalvelut – kuluttajakauppa verkkosivustojen tai sovellusten kautta, koko asiakaspolun osalta
  • Audiovisuaalisiin mediapalveluihin pääsyn tarjoavat palvelut – suoratoistopalvelut, tilausvideokirjastot sekä niitä välittävät sovellukset ja sivustot
  • Kuluttajille tarjottavat pankkipalvelut
  • Sähkökirjat ja niiden erillisohjelmistot
  • Sähköiset viestintäpalvelut
  • Henkilöliikennepalvelujen osat – verkkosivustot, sovellukset, sähköinen lipunmyynti, reaaliaikainen matkustajainformaatio

Tuotepuolella: kuluttajille tarkoitetut tietokonelaitteistot ja käyttöjärjestelmät, maksupäätteet ja itsepalvelupäätteet, älypuhelimet ja muut päätelaitteet, e-kirjojen lukulaitteet.

  1. Kuluttajasuhde on laukaisin. Direktiivin palveluvelvoitteet kytkeytyvät kuluttajille tarjottaviin palveluihin. Puhtaasti yritysten väliset palvelut jäävät pääsääntöisesti soveltamisalan ulkopuolelle – mutta B2B-yritysten kannattaa lykätä juhlia: kansallisilla yhdenvertaisuuslaeilla, julkisten hankintojen vaatimuksilla ja Britannian Equality Actilla ei ole vastaavaa rajausta.

Mitä direktiivi tosiasiassa vaatii – standardipino

Direktiivi ei sisällä teknistä tarkistuslistaa. Se asettaa toiminnalliset vaatimukset – sisällön ja palvelujen on oltava havaittavia, hallittavia ja ymmärrettäviä sekä toimintavarmoja (POUR-periaatteet) – ja jättää teknisen yksityiskohdan yhdenmukaistetun standardin varaan.

Tämä standardi on EN 301 549, ja se sisällyttää WCAG 2.1 -tason AA kokonaisuudessaan. Pino toimii näin:

  1. Direktiivi asettaa oikeudellisen velvoitteen.
  2. EN 301 549 on yhdenmukaistettu eurooppalainen standardi. Sen noudattaminen antaa 15 artiklan mukaisen vaatimustenmukaisuusolettaman.
  3. EN 301 549:ään upotettu WCAG 2.1 AA tuottaa digitaalisen sisällön konkreettiset onnistumiskriteerit – mukaan lukien kaikki videota ja ääntä koskeva.

Vaatimustenmukaisuusolettama on käytännön ankkuri: kun täytät EN 301 549:n, todistustaakka siirtyy viranomaiselle, jonka on osoitettava palvelusi esteelliseksi käytännössä. Se on vahva kilpi, mutta ei ehdoton.

Mitä tämä tarkoittaa videolle ja äänelle konkreettisesti

WCAG 2.1 AA:n sisällä neljä onnistumiskriteeriä on erityisen olennaista video- ja äänisisällölle. Pelkkää ääntä sisältävä tallennettu sisältö, kuten podcastit, edellyttää tekstivastinetta – tyypillisesti litterointia. Tallennettu video, jossa on ääntä, edellyttää synkronoituja tekstityksiä. Suora äänisisältö, mukaan lukien suoratoistolähetykset ja webinaarit, on niin ikään tekstitettävä. AA-tasolla tallennettu video voi lisäksi edellyttää kuvailutulkkausta sellaisesta olennaisesta visuaalisesta tiedosta, jota ei voi ymmärtää pelkän ääniraidan perusteella.

Ensimmäinen johtopäätös on suoraviivainen: tekstitykset ja litteroinnit muodostavat saavutettavan aikasidonnaisen median perustan. Tallennettu, puhetta sisältävä video tarvitsee synkronoidut tekstitykset, ja pelkkä äänisisältö tarvitsee saavutettavan tekstivastineen. Tekstitykset eivät kuitenkaan yksin kata kaikkia esteettömyysvaatimuksia. AA-taso sisältää myös vaatimuksia suoratekstityksestä ja kuvailutulkkauksesta. Kuvailutulkkaus on tekstityksestä erillinen ala: se tuottaa puhutut kuvaukset olennaisesta visuaalisesta tiedosta katsojille, jotka eivät näe sitä. Inwista ei tällä hetkellä tuota kuvailutulkkausta, joten organisaatioiden, joiden sisältö nojaa vahvasti visuaaliseen tietoon, kannattaa käsitellä kuvailutulkkausta esteettömyysstrategian erillisenä osana tekstitysten ja litterointien rinnalla.

Laatu on osa vaatimusta

Tekstitysraita täyttää lain vain, jos se todella toimii. Ratkaisevat ominaisuudet:

  • Tarkka – uskollinen esitys siitä, mitä sanottiin
  • Synkronoitu – ajoitettu puheeseen, ei sekunteja jäljessä laahaava
  • Täydellinen – sisältäen puhujantunnistuksen ja kerronnan kannalta merkityksellisen äänitiedon silloin, kun ymmärtäminen riippuu siitä
  • Luettava – tahditettu ja muotoiltu niin, että katsoja ehtii lukea jokaisen tekstityksen loppuun ennen kuin se katoaa

Viimeinen ominaisuus on se, jossa useimmat automaattisesti tuotetut tekstitykset kaatuvat: teksti, jonka taukotunnistus on paloitellut liian pitkiksi lohkoiksi lukukelvottomalla nopeudella, on teknisesti olemassa mutta ei toimi. Olemme kirjoittaneet täyden oppaan siitä, mikä tekee tekstityksestä aidosti luettavan – lukunopeudet, rivinvaihdot, ajoitus – ja se on käytännössä käsityön vastinpari tälle juridiselle katsaukselle.

Paperityö

Itse sisällön ohella palveluntarjoajien on selostettava yleisissä sopimusehdoissaan tai vastaavassa, miten palvelu täyttää esteettömyysvaatimukset – ja pidettävä tämä tieto saatavilla niin kauan kuin palvelua tarjotaan. Valmistajia koskee täysi vaatimustenmukaisuuskoneisto: tekninen dokumentaatio, EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja CE-merkintä. EU:n ulkopuolisten valmistajien on lisäksi nimettävä EU:hun sijoittautunut valtuutettu edustaja.

Määräajat: kahden päivämäärän rakenne

Esteettömyysdirektiivi toimii käytännössä kahden keskeisen päivämäärän varassa. Uusi sisältö ja uudet palvelut, jotka julkaistaan tai otetaan käyttöön 28. kesäkuuta 2025 alkaen, kuuluvat jo soveltamisalaan ja niiden on täytettävä sovellettavat esteettömyysvaatimukset nyt. Tätä ennen olemassa ollutta sisältöä ja palvelusopimuksia koskee siirtymäaika, joka jatkuu 28. kesäkuuta 2030 asti. Kolmannen osapuolen sisältö, jota et rahoita, kehitä etkä hallinnoi, jää yleensä soveltamisalan ulkopuolelle, kuten myös aidosti arkistoitu sisältö, joka on säilynyt muuttumattomana ennen 28. kesäkuuta 2025. Olemassa olevia itsepalvelupäätteitä saa käyttää niiden taloudellisen käyttöiän loppuun, kuitenkin enintään 20 vuotta.

Vuoden 2030 määräaika voi siksi luoda väärän turvallisuudentunteen. Se ei koske kaikkea: 28. kesäkuuta 2025 jälkeen julkaistulla sisällöllä ei ole vastaavaa siirtymäaikaa, ja se kuuluu sääntelyn piiriin jo nyt. Myös arkistopoikkeus on kapea. Heti kun vanhempaa sisältöä muokataan, päivitetään tai julkaistaan uudelleen, se voi lakata olemasta koskematonta arkistomateriaalia, jolloin esteettömyysvelvoitteet voivat tulla ajankohtaisiksi paljon aiemmin.

Poikkeukset: todellisia, mutta kapeampia kuin huhut

Kolme poikkeusta kiertää keskusteluissa jatkuvasti. Lyhyesti:

  • Palveluja tarjoavat mikroyritykset – alle 10 työntekijää ja liikevaihto tai tase enintään 2 miljoonaa euroa – on vapautettu palveluvaatimuksista. Molempien ehtojen on täytyttävä, ja huomaa, ettei testi ole ”pieni yritys”: 40 työntekijän pk-yritys kuuluu täysimääräisesti soveltamisalaan.
  • Kohtuuton rasite (14 artikla) on dokumentoitu, näyttöön perustuva väite, jota arvioidaan liitteen VI kriteereitä vasten ja joka on arvioitava uudelleen vähintään viiden vuoden välein – ei ruutu, jonka rastitetaan. Poikkeus ei ole käytettävissä sellaiselle, joka on saanut esteettömyyteen korvamerkittyä rahoitusta, ja erityisesti tekstityksen osalta väitettä on vaikea pitää yllä, koska tekstitys on halpaa ja yleisesti saatavilla.
  • Perustavanlaatuinen muutos vapauttaa vain silloin, kun vaatimusten noudattaminen muuttaisi palvelun perusluonnetta. Tekstitykset eivät muuta videon luonnetta.

Valvonta: yksi laki, 27 järjestelmää

Koska esteettömyysdirektiivi on direktiivi, yhtä yhteistä EU:n esteettömyysviranomaista ei ole. Kukin jäsenvaltio valvoo omaa täytäntöönpanoaan omalla viranomaisellaan, omilla menettelyillään ja omilla seuraamuksillaan. Käytännön seuraukset:

  • Seuraamukset vaihtelevat suuresti – raportoidut enimmäismäärät ulottuvat noin 60 000 eurosta Irlannissa noin 900 000 euroon Ruotsissa, ja useimmat maat asettuvat väliin.
  • Altistuminen useassa maassa on todellista. Koko EU:ssa tarjottava palvelu voi joutua rinnakkaisiin menettelyihin jokaisessa valtiossa, jossa se ei täytä vaatimuksia.
  • Sakot eivät ole terävin työkalu. Markkinavalvontaviranomaiset voivat määrätä korjaavista toimista ja viime kädessä palvelun poistamisesta markkinoilta – useimmille yrityksille paljon suurempi uhka kuin mikään sakko.
  • Valitusten ei tarvitse tulla viranomaisilta. Kuluttajat ja vammaisjärjestöt voivat tehdä valituksia tai nostaa kanteita suoraan useimmissa jäsenvaltioissa.

Ja järjestelmä on osoitetusti toiminnassa: ensimmäiset direktiiviin perustuvat kanteet nostettiin Ranskassa marraskuussa 2025, ja tarkastustoiminnasta on annettu viitteitä Alankomaissa ja muualla. Varhainen valvontakuvio kohdistuu juuri siihen sisältöön, jolla ei ole siirtymäsuojaa – kesäkuun 2025 jälkeen julkaistuun aineistoon.

Miten direktiivi suhteutuu muihin sääntöihin

Nopea suunnistus, koska nämä menevät usein sekaisin:

  • Saavutettavuusdirektiivi (2016/2102) – julkisen sektorin vastine. Julkisia toimijoita ovat koskeneet WCAG-pohjaiset velvoitteet vuodesta 2016; esteettömyysdirektiivi nostaa yksityisen sektorin vastaavalle tasolle.
  • Audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi (AVMSD) – sen 7 artikla edellyttää jo, että mediapalveluja tehdään ”jatkuvasti ja asteittain saavutettavammiksi”. Yleisradiotoiminnan ja suoratoistopalvelujen osalta esteettömyysdirektiivi kiristää ruuvia, joka oli jo liikkeessä.
  • Kansalliset täytäntöönpanot – direktiivi on lattia, ei katto. Yksittäiset jäsenvaltiot voivat mennä pidemmälle, ja paikoin menevätkin.
  • Britannian ja Yhdysvaltain oikeus – Britannian Equality Act 2010 ja yhdysvaltalainen ADA noudattavat omaa logiikkaansa, mutta molemmat lähentyvät käytännössä WCAG:tä. Jos toimit näillä markkinoilla, oppaamme yhdysvaltalaisille ja brittiläisille yrityksille kartoittaa päällekkäisyydet – lyhyesti sanottuna yksi WCAG 2.1 AA -tasoinen tekstitysprosessi kattaa olennaisilta osin kaikki kolme järjestelmää.

Käytännön polku vaatimustenmukaisuuteen

  1. Kartoita mediasi. Jokainen video- ja äänitiedosto, joka tavoittaa kuluttajia EU:ssa – sivustolla, sovelluksissa, ohjekeskuksessa, kursseilla, webinaareissa ja soveltamisalaan kuuluvaan palveluun liittyvissä sosiaalisen median kanavissa.
  2. Jaa päivämäärän mukaan. Kesäkuun 2025 jälkeinen sisältö: soveltamisalassa nyt. Vanhempi sisältö: 2030 – rehellisesti arvioiden, mitä yhä muokkaatte ja julkaisette uudelleen.
  3. Korjaa ensin prosessi. Uutta sisältöä kertyy nopeammin kuin vanhaa saadaan purettua. Tekstityksen on oltava julkaisun vaihe, ei projekti sen jälkeen.
  4. Sovi laatutaso. Tarkka, synkronoitu, täydellinen, luettava – kirjoita se ylös ja pidä jokainen tekstitysraita siinä. Tekstitysten laatuopas on valmis määrittely.
  5. Liitä litteroinnit äänisisältöön. Tekstiversio jokaisesta podcast-jaksosta, näkyvästi saatavilla soittimen läheltä – selkeä linkki jakson kuvauksessa toimii ja kulkeutuu podcast-sovelluksiin.
  6. Hoida paperityö. Esteettömyysselostus ehdoissanne, dokumentoidut arvioinnit, jos joskus nojaatte poikkeukseen, sekä rivi tiekartassa kuvailutulkkaukselle, jos sisältönne sitä vaatii.
  7. Dokumentoi matkan varrella. Jokaisessa valvontatilanteessa organisaatio, jolla on kirjaukset siitä mitä se teki ja milloin, käy aivan toisenlaista keskustelua kuin se, jolla niitä ei ole.

Näin Inwista auttaa

Inwista automatisoi vaatimustenmukaisuuden tekstitys- ja litterointikerroksen – sen yksiselitteisen vähimmäistason, joka jokaisen videon ja äänen julkaisijan on saavutettava.

  • Synkronoidut tekstitykset mistä tahansa latauksesta, vietävissä SRT- tai VTT-tiedostoina tai poltettuina videoon niitä alustoja varten, jotka eivät tue tekstitysraitoja.
  • Luettava lähtökohtaisesti. Enhance-toiminto pilkkoo liian pitkät lohkot, katkaisee rivit kieliopillisesti, lisää alan standardien mukaiset välit ja tuo lukunopeuden ammattitasolle – ero tekstitysten, jotka ovat olemassa, ja tekstitysten, jotka täyttävät vaatimukset käytännössä, välillä.
  • Puhujantunnistus, automaattisesti ja sen jälkeen muokattavissa – vaatimukset täyttävän litteroinnin selkäranka.
  • Litteroinnit TXT-, DOCX- tai PDF-muodossa, valmiina julkaistaviksi minkä tahansa podcastin tai webinaarin rinnalle.

Tietojen käsittely EU:ssa ja AES-256-salaus kaikissa tilauksissa, myös maksuttomassa – vaatimustenmukaisuuden työnkulun ei pitäisi luoda tietosuojaongelmaa Inwistan maksuttomalla tilauksella voit ajaa koko työnkulun omalla materiaalillasi — lataa, litteroi, jäsennä, muokkaa ja vie ulos. Ajantasaiset rajat ja tilausten tiedot löydät hinnoittelusivulta.

Aloita tekstittäminen maksutta →

Usein kysytyt kysymykset

Onko esteettömyysdirektiivi jo voimassa? Kyllä. Valvonta alkoi 28. kesäkuuta 2025. Kyseisestä päivästä alkaen julkaistu sisältö ja käyttöön otetut palvelut kuuluvat soveltamisalaan nyt; aiemmalla sisällöllä on aikaa 28. kesäkuuta 2030 asti.

Vaatiiko direktiivi tekstitykset kaikkiin videoihin? Soveltamisalaan kuuluvien yritysten osalta kaikki tallennettu, puhetta sisältävä video tarvitsee synkronoidut tekstitykset (WCAG 1.2.2), ja pelkkä äänisisältö tarvitsee litteroinnin (WCAG 1.2.1). AA-taso kattaa lisäksi suoratekstityksen ja kuvailutulkkauksen.

Noudatanko direktiiviä vai WCAG:tä – kumpaa? Molempia, kerroksittain: direktiivi on laki, EN 301 549 on sen yhdenmukaistettu standardi, ja WCAG 2.1 AA on upotettu tuohon standardiin. EN 301 549:n noudattaminen antaa vaatimustenmukaisuusolettaman direktiivin suhteen.

Mitkä ovat seuraamukset laiminlyönnistä? Ne määritetään kansallisesti: raportoidut enimmäismäärät ulottuvat noin 60 000 eurosta (Irlanti) noin 900 000 euroon (Ruotsi). Viranomaiset voivat myös määrätä korjaavista toimista tai palvelun poistamisesta markkinoilta, ja kuluttajat sekä etujärjestöt voivat tehdä valituksia suoraan.

Koskeeko direktiivi EU:n ulkopuolisia yrityksiä? Kyllä – se koskee jokaista talouden toimijaa, joka saattaa soveltamisalaan kuuluvia tuotteita tai palveluja EU:n markkinoille, riippumatta pääkonttorin sijainnista. Katso oma oppaamme yhdysvaltalaisille ja brittiläisille yrityksille.

Ovatko tekoälyn tuottamat tekstitykset hyväksyttäviä? Laki välittää lopputuloksesta, ei menetelmästä. Automaattisesti tuotetut tekstitykset täyttävät vaatimukset, jos ne ovat tarkkoja, synkronoituja, täydellisiä ja luettavia – eivätkä täytä, jos ne eivät ole. Testi on laatu, ei alkuperä.

Entä suoratoistolähetykset? Suoratekstitys on AA-tason kriteeri (WCAG 1.2.4) ja siten osa EN 301 549:n tasoa soveltamisalaan kuuluville palveluille. Suoratekstitys on toiminnallisesti vaikeampaa kuin tallennetun sisällön tekstitys; jos lähetätte säännöllisesti suorana, se kuuluu vaatimustenmukaisuuden suunnitteluun.

Mistä ylipäätään aloitan? Kartoita mediasi, jaa se kesäkuun 2025 rajalla ja tuo tekstitys julkaisuprosessiin ennen kuin kosket vanhaan jonoon. Vaihe vaiheelta löytyy edellä olevasta käytännön polusta.


Tämä opas on yleistä tietoa esteettömyysdirektiivistä, ei oikeudellista neuvontaa. Direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä erikseen kussakin jäsenvaltiossa, ja velvoitteet vaihtelevat yksityiskohdiltaan maittain – kysy pätevältä lakimieheltä omasta tilanteestasi.